Up we go!

Okkei, eli perjantaina päästiinki sitten kokeileen, miltä se porrasjuoksu tuntuu :) Koulun ja töitten jälkeen treffattiin ja pyöräiltiin Puijon hyppytorneille. Portaat, jota juoksimme ja tulemme juoksemaan toivottavasti monta kertaa kesän aikana, on yhteensä n. 280 portaan mittaiset. Matkalla on eri korkeus- ja pituusväleillä olevia askelmia, jotka omalla tavallaan tuovat tehokkuutta ja vaihteluvuutta treeniin. 

Aloitettiin treeni juoksemalla kevyehkösti viisi kertaa portaat ylös (puolivälissä pieni pysähdys) ja kävelypalautuksella alas. Sen jälkeen rupesi jalat hieman tärisemään ja varsinkin, jos varasi painoa vähääkään päkiöille. Kelikin suosi meitä ja saimme nauttia auringon lämmöstä. Portaissa oli muutamia muitakin treenaajia yhtäaikaa, mitä en ihmettele kyllä yhtään.



Valittiin n. 20 askelman pituinen suht jyrkkä porraspätkä, jossa teimme muutamat harjoitteet:

- 10x porrasjuoksu
- 6 x pikkuvuorohyppely
- 3+3 sivukyykkyloikat
- 4x tasakyykkyhypyt

Ihan lopuks juostiin vielä kunnon "tappojuoksu", eli 125 porrasta niin täysiä kuin pääsee. Huhuh. Kyllä siinä pikkuisen syke nousi ja rupes jaloissa tuntuun kaikkien noitten hyppyjen jälkeen.







Lauantaina käytiin tekemässä vielä vanha käsipuntti-ohjelma, koska menimme eri aikaan salille, ja halutaan tehdä uusi ohjelma yhdessä. Käsipuntti oli perjantain ohjelmassa, mutta silloin ei enää kerennyt tehä sitä, kun päästiin portaisiin vasta iltapäivällä. Mutta kävi se näinkin!

ja ps. nyt on pohkeet kipeet! Melkeenpä kosketusarat...hahhaha. Jes, tietää tehneensä jotain.

"Pain is only temporary but victory is forever."

- Saara